Jekku tykkää tehdä jekkuja. Sillä on niin hiljainen käyntiääni, etten huomaa heti, jos se sammuu ja monta kertaa se on sammunutkin kesken käynnissäolon, laiskimus. Peruutettaessa pois katoksesta, liikkeelle lähdettäessä, työpaikan pihaan kaartaessa, keskellä risteystä, liikenneympyrässä. Temppu ei nukahdellut koskaan (ainakaan ilman hyvää syytä), ja jos nukahtikin, sen kuuli. Jekusta ei kuule, se täytyy huomata. Yleensä sen huomaa siitä, että kaasua ei tehoa. Sitte katsahtaa mittaristoon ja kas, öljy ym. valot palaa, että et sitte ookaan käynnissä enää. Onneksi se on ny kumminki sen verran viisas, ettei mihinkään kriittisiin paikkoihin oo sammahtanu eikä suuren yleisön eteen vaan ihan keskenämme on oltu.