Syksyllä Jekku puunattiin talvea varten salonkikuntoon. Pesun, vahauksen ja imuroinnin jälkeen Jekku kimalteli kuin parempikin timantti. Sisuskalut saivat pyörittämiseen uuden, vetreän Mobilin nesteen, jota öljyksikin kutsutaan, 37,90. Kadonnut sivulistakin palautettiin paikoilleen, tai siis sen korvike uusi lista, josta joutui pulittamaan 46,45 euroa. Kyllähän Jekku olikin jo sivulistaansa kaivannut, olo oli kuulemma aivan alaston ilman sitä ja tuntui, että kaikki tuijottaa.

 

Pimeän tullen sitä alkoi taas miettiä valopolitiikkaa pitkistä lyhyiden vaihtamiseen. Turha edestakainen räpsyttely ärsyttää, joten otin nyt sellaisen kannan, että vaihdan lyhyet vain vastaantulevan pitkien ollessa häikäisyvoimakkuuksiset. Samalla periaatteella vaihdan lyhyiksi vastaantulijan vaihtaessa, silloinhan sitä Jekun piiiitkät pitkät häiritsevät. Ihan periaatteen vuoksi jaksan vain harvoin vaihtaa, lähinnä mutkissa ja vastaavissa, joissa kohtaaminen tulee niin äkkiä, että parempi olla lyhyet valmiiksi. Jos vastaantulevalla on valmiiksi lyhyet, vaihdan Jekullekin lyhyet jo hyvissä ajoin.

Joskus aiheuttaa hankaluuksia tietää, onko vastaantulijalla huonot pitkät vai vähän liiankin hyvät lyhyet. Kerranpa kävi taas niin, että mietin pitkään, millä säädöllä valot ovat ja kun tulin tulokseen lyhyet, olin juuri aikeissa vaihtaa Jekullekin vastaavat, kun vastaantulija hermostui Jekun pitkiin ja räväytti itsekin ne päälle. Jekulle kuitenkin siinä samantien tuli ne lyhyet, mutta eipä tämä pitkien räväyttäjä siitä piitannut, jatkoi matkaa pitkillä, joten Jekkukin oli oikeutettu tekemään siten. Tästäpä tämä toinen ( en ymmärrä miksi, kun itsekin ne pitkät halusi pitää, vaikka me Jekun kanssa toinenkin vaihtoehto annettiin) hermostui ja lisäsi arsenaaliin vielä etusumuvalonsa. Hah, huvitti moinen pelleily surkeilla valoilla, jotka ei yhtään haitanneet mun ja Jekun kulkua, ja samalla olin ihan varma, että tämä "mistä niitä idiootteja oikein sikiää"-tyyppi on heppu. Valojen keskeltä erottui rekkarista pari viimeistä numeroa, jotka tunnistin hepun mobiilin numeroiksi. Heppu Suuri Kostaja, vielä kerran pilkka sattuu omaan nilkkaan noissa liikennekohelluksissa, vaikka sitä päivää en toivokaan näkeväni. Kannattaisi olla vähän enemmän kuusalla.

Taisi muuten olla samaa reissua, kun ajelin jonkun henkilöauton perässä niin kaukana kuitenkin, että Jekku sai olla täydellä valovarustuksella. Näissä tilanteissa vaihdan lyhyille, kun vastaantulija on tullut edessämenijän ohi. Jos valot eivät riitä edellämenijälle häiriöksi, ei vielä sillä matkaa niin luulisi olevan vastaantulijoillekaan. Eräs rekka kuskeineen oli kuitenkin toista mieltä ja vaihtoi pitkiin, vaikka Jekulla jo oli lyhyet. No, mitäpä me lyhyitä pitämään, jos toinen on sitä mieltä, että pitkilläkin ohituksen pärjää, joten annoin Jekullekin takaisin luvan pitkiin. Näin lähestyttiin rekan kanssa toisiamme, kunnes melkein juuri ennen kohtaamista rekalta katosi pitkät. Jekku teki samantien myönnytyksen samaan, mutta olipa rekkakuskillakin jotain hampaankolossa vai jopa nenuun vedettynä, kun kohdalla piti räväyttää ne pitkät takaisin. Eipä paljon mua ja Jekkua hetkauttanut moinen pelleily, ihan turha häikäisy-yritys, ei tehoa. Harmi, että niin nopeasti ei Jekulla pitkät valot syttyneet, että olisi siihen syssyyn vielä ehtinyt rekalle niitä esitellä uudelleen.

Ihme hermoheikkoja liikenteessä sinä päivänä...

 

Pimeän tullen aletaan varoitella hirvieläimistä ja olen mietiskellyt, kuinka helposti sellainen tulon pusikosta näkee, kun tuijottelee suoraan eteen (jä välillä kelloa). Eräs kerta tämäkin selvisi, näkyy hyvin ainakin joissain paikoissa. Edellä ajoi auto ja sen valoissa näkyi hirven tulo. Aika hitaasti tuli sieltä metsiköstä tuo hirvi(ö) ja hallitusti tapahtui tilanne. Edellämenevä vilkutteli jarruvaloja varoitukseksi Jekulle ja vastaantulevalle etuvaloja. Tämä oli toinen hirvikohtaaminen, muutama vuosi sitten tapahtui ensimmäinen.